LÄNSI-EUROOPAN KIERROS M/S KRISTINA REGINA 17.5.-29.5.2008 << 7. PÄIVÄ (23.5.) 8. PÄIVÄ (24.5.) 9. PÄIVÄ (25.5.) >>

Meriaamu Aamu valkeni sateisena ja sumuisena. Alunperin perille oli tarkoitus saapua kymmeneltä, mutta lähdön viivästyminen Brestistä johti siihen, että perillä oltiin lopulta kello 13.00. Aamupäivällä käytiin välillä kannella, mutta sakea sumu peitti näkyvyyden tehokkaasti. Juuri ennen Cherbourgin siluetin lipumista esiin laivan vierellä sukelteli kuuden delfiinin parvi. Cherbourgin autolauttasatama Ensimmäisenä kaupungista tuli näkyviin Brittany Ferriesin autolauttasatama. Tähän satamaan Helsingin Hietalahden telakalta marraskuussa 2007 luovutettu M/S Cotentin tekee joka arkipäivä kolme edestakaista matkaa Englannin kanaalin toiselta puolelta Poolesta. Nyt oli lauantai ja Cotentin oli viikonloppuaikataulunsa mukaisesti matkalla kohti Santanderia, joten sitä ei nähty. Sen sijaan laituriin oli kiinnittynyt M/S Coutances, jonka Cotentin korvasi mainitulla reitillä. Brittany Ferries M/S Coutances Kiinnityimme Gare Transatlantiquen laituriin. Hieman lisäväriä maihinnousuun toi viranomaisten yllättävä nihkeys. Kaikilta maihin nousevilta matkustajilta vaadittiin passin mukanapitämistä. Missään muualla passista ei oltu Schengenin hengessä kiinnostuneita, mutta yhtäkkiä keskellä Normandiaa se vaadittiin. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo, mutta suomalaisilta passi. Gare Transatlantique Gare Transatlantique on aikoinaan ollut rautatieasema, josta matkustajat ovat siirtyneet suoraan laskusiltoja pitkin Atlantin ylittäviin valtamerialuksiin. Nykyisin asema on merenkulkumuseo, eikä sinne enää tule raiteita. Museon aula on rakennettu entiseen asemahalliin ja se oli vaikuttavan näköinen. Museon sisäänpääsymaksu oli 18 euroa, mutta ilmaiseksi sai katsoa lyhyen dokumentin, joka antoi hyvän katsauksen paikan historiaan. Merenkulkumuseon pääaula Keskikaupungille Lähdimme kaupungille ilmaisella yhteysbussilla, joka näköjään kuuluu ranskalaisiin tapoihin. Matkaa ei sitten ollut kuin reilu kilometri, mutta sateisessa säässä kyyti oli ihan ok. Kiertelimme kaupungilla, joka näytti keskittyvän melko tiiviisti kävelykatualueen ympärille. Aivan keskustassa oli myös suuria kalankäsittelylaitoksia ja kalastustroolareita oli ankkurissa joka puolella. Edellisen päivän mielenilmauksesta muistuttivat vielä troolareissa roikkuneet lakanat, joihin oli maalattu nasevia iskulauseita. Cherbourgin keskustaa Osa keskustan taloista oli keskiaikaisen näköisiä, joten ilmeisesti laajaa keskiaikaista keskustaa oli toisen maailmansodan jälkeen jouduttu rajusti paikkailemaan uusilla taloilla. Ajoittain näkymä oli kuitenkin varsin keskiaikainen. Keskustan vanhimpia alueita Takaisin Atlantille Sade kiihtyi päivän mittaan ja lähdön aikaan satoi jo aivan kaatamalla. Ei siis jäänyt epäselväksi, mikä aikoinaan on innoittanut luomaan teoksen Cherbourgin sateenvarjot. Cherbourgilainen kaatosade Tuulikin oli yltynyt navakaksi ja heti kaupungin aallonmurtajan ulkopuolella, kun luotsia tultiin hakemaan pois, aallot olivat jo useita metrejä korkeita. Ajoittain näytti siltä että köysitikkailla roikkuva luotsi hävisi kuohuihin, mutta projekti kuitenkin lopulta onnistui. Ehkä keli on joskus vieläkin huonompi.

<< 7. PÄIVÄ (23.5.) © JAAKKO MÄKINEN 2008 9. PÄIVÄ (25.5.) >>